På svenska  
Henkilöstö Yhdistys Tapahtumat  
 
 
Äidinkielisen hoivan merkitys

Monet dementiaan tai muuhun aivosairauteen sairastuneet menettävät kielen, jonka ovat oppineet aikuisiällä. Suomikodissa asukkaat saavat puhua äidinkieltään, ja tällä on monia myönteisiä vaikutuksia.

Kaiuttimista kuuluu suomalaisten artistien musiikkia. Pöydän ympärillä istuvat Erkki, Anja, Lahja ja Jorma ja he hyräilevät mukana. Seinällä on raanu, perinteinen suomalainen seinävaate; muutamat huoneessa puhuvat suomea. Toiminnanjohtaja Virpi Johansson tervehtii asukkaita iloisesti.
– Kielen lisäksi talosta huokuu suomalainen kulttuuri ja siellä tarjotaan suomalaista ruokaa, kaikkea mikä on ollut tuttua lapsuudesta lähtien. Näemme, että tämä herättää muistoja ja luo turvallisuutta, hän toteaa.

Tärkeätä tulla ymmärretyksi

Moni ruotsin kielen aikuisena oppinut saattaa vähitellen menettää ruotsintaitonsa, kun lähimuisti heikkenee. Tämä riski kasvaa dementiasairauden, aivohalvauksen ja muun aivovamman yhteydessä. Jäljelle jää lapsuudessa opittu kieli.
Kun tämä tapahtuu samassa elämänvaiheessa, kun hoivan tarve lisääntyy, seurauksena saattaa olla turvattomuudentunne ja monissa tapauksissa tahaton eristäytyminen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että äidinkielinen hoiva tutussa kulttuuriympäristössä on tärkeätä hyvinvoinnille.
Tukholman eteläosassa Enskedessä sijaitsevassa Suomikodissa nämä tarpeet otetaan huomioon. Täällä kaikki, sekä asukkaat että työntekijät, puhuvat suomea, naapurimaan kulttuuri näkyy kaikessa. Tietenkin täällä on sauna, ja sitä arvostetaan suuresti. 
– Monet tänne muuttavat ovat aikaisemmin asuneet muissa vanhustenasunnoissa. Kun he ovat vähitellen menettäneet ruotsintaitonsa, he ovat tunteneet olonsa turvattomaksi ja itsensä väärin ymmärretyiksi. Tästä seuraa, että heitä saatetaan pitää hankalina ja jopa aggressiivisina. Kun he sitten muuttavat tänne, omaiset kuvaavat heidän olevan kuin toisia ihmisiä, sanoo Virpi Johansson.

Syövät ja nukkuvat paremmin

Tuija Niemonen, joka on Suomikodin yksikköpäällikkö ja dementiasairauksien erikoiskoulutuksen saanut silviasairaanhoitaja, kertoo naisesta, joka oli tänne muuttaessaan vuodepotilas. Kaksi kuukautta myöhemmin hän oli Lucia-kulkueessa Luciana.
- Oli suurenmoista nähdä hänet. Kun hän muutti tänne, häntä ymmärrettiin jälleen ja hänestä tuli sekä rauhallisempi että iloisempi. Lääkäri voi myös vähentää hänen lääkkeidensä määrää, millä oli myönteisiä vaikutuksia. 
Tuija Niemonen korostaa myös, että monien ruokahalu paranee, kun he saavat lapsuudesta tuttua ruokaa. Suomalainen maksalaatikko on tavattoman suosittua samoin kuin karjalanpiirakat ja kalakeitto, hän sanoo. 

Henkilökunta on kaksikielistä

Suomi on yksi Ruotsin virallisista vähemmistökielistä, mikä merkitsee, että suomen kielen hallintoalueeseen kuuluvissa kunniaa suomenkielisillä on oikeus omakieliseen hoivaan, ja kuntien on tarjottava tätä.
- Ei ole varmaa, että kaikki tuntevat tämän oikeuden. Siksi on tärkeätä, että kuntien avuntarpeenkäsittelijät tietävät, mitä mahdollisuuksia on luoda parhaat mahdolliset olot.
Virpi Johansson kertoo, että Suomikodin työntekijöiden on tärkeintä antaa yksilökohtaista hoitoa. Hyvän hoivan ehdoton edellytys on, että henkilökunta on innostunutta ja hyvin koulutettua. Kaikki Suomikodin työntekijät ovat kaksikielisiä ja tämä tuo toimintaan lisäulottuvuuden. Kaikki dokumentointi tehdään ruotsin kielellä, mutta se onkin periaatteessa ainoa toiminta, jossa käytetään ruotsia.
Virpi Johanssonin kuvauksen mukaan henkilökunnalla on avaimet kommunikoida asukkaiden kanssa, ei vain sanoin vaan myös kulttuurin ja perinteiden kautta. Suomikodin asukkaiden hyvään viihtymiseen vaikuttaa suuresti se, että he saavat olla sellaisten keskuudessa, joiden viitekehykset, muistot ja elämykset ovat samantapaisia. 
Kuten Suomikodissa pitkään asunut Anna ilmaisee asian.
- Oli aivan kuin olisin tullut kotiin, kun muutin tänne.

Teksti: Petra Hedbom, Seniorval.se

 

SUOMENKIELINEN HOIVA

Suomikodin omistaa ja toiminnasta vastaa aatteellinen Suomikoti-yhdistys.

Suomi on yksi Ruotsin virallisista vähemmistökielistä ja suomenkielistä vanhustenhuoltoa tarvitsevalla on oikeus saada sitä, jos kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen.

Suomikotiin otetaan asukkaita koko maasta, jos hakijalla on avuntarvepäätös.

Sirkka-Liisa Ekman on yksi Suomikodin perustajista ja kuuluu yhdistyksen johtokuntaan. Hän on toiminut Karoliinisen Instituutin hoitotieteen professorina ja on nyt ollut emeritaprofessori vuodesta 2010. Hän on tutkinut mm. yksilökohtaisen hoidon merkitystä ja sitä, miten tärkeätä on, että vanhustenhuollon ja muistisairaita hoitavalla henkilökunnalla on sama kieli ja kulttuuri kuin hoidettavalla.
Suomennos: Paula Ehrnebo

© Suomikoti, Finskt Äldrecentrum. Sivun teki ja sitä päivittää Kai Kangassalo